Westend Indians on saanut uuden kapteenin. Hienon uransa pronssijuhliin keväällä päättänyt Valtteri Kainulainen saa seuraajakseen Otto Lehkosuon, 28.

Vaikka Vaden koko uransa käyttämä vanha kapteeninnauha ei konkreettisesti Oden käsivarteen siirry, on valinta luonnollinen jatkumo Heimon tiellä F-liigan huipulle.

– Tämä on siisti ja suuria kunnia päästä pitkään seurassa pelanneena edustamaan sitä. Valtavat saappaat on täytettävänä, puolustaja totesi valinnasta.

Pesti ei ollut yllätys, niin vahvat näytöt on Ode Heimossa antanut. Hän kuului Kainulaisen aikana kapteenistoon, joka tunnetusti tekee paljon yhteistyötä keskenään. Kapteenin työ ei ole yksinäinen.

Lehkosuon rinnalla varakapteeneina toimivat tulevalla kaudella Samuli Junnila, Joonatan Lindholm, Jani Rauhala ja Samuli Huppunen.

– Jännittäisi enemmän, ellei meillä olisi niin hyvä kapteenisto. Koko pelaajisto on Heimossa sellainen, että on helppo olla kapteeni. Vastuunkantajia löytyy paljon myös kapteeniston ulkopuolelta.

Heimo palasi omatoimijaksolta joukkuetreeneihin heinäkuussa. Lehkosuo ehti pelata ensimmäisessä harjoitusottelussa EräViikinkejä vastaan heinäkuun lopussa ennen kuin lähti miesten maajoukkueen matkassa Kiinaan World Games -turnaukseen.

– Mitä olen nähnyt, niin hyvältä näyttää meno. Treeneissä on terävää tekemistä, ja uudet pelaajat ovat päässeet hyvin mukaan.

Maajoukkueen hopeaan päättyneessä urakassa meni kolme viikkoa. Reissu oli Lehkosuon mukaan ainutlaatuinen ja ikimuistoinen, vaikka finaalitappiosta Ruotsia vastaan jäikin jotain hampaankoloon.

– Tampereella sitten, Ode viittasi vuoden 2026 MM-kisoihin.

World Gamesissa pelattiin 15 minuutin erillä normaalin 20 minuutin sijasta.

– Pelit tuntuivat menevän todella nopeasti ohi varsinkin alussa. Kahdella kentällisellä pelatessa pääsee pelirytmiin nopeasti, hän kuvaili eroja pelaajan näkökulmasta.

World Gamesissa oli mukana myös naisten maajoukkue. Salibandyssä arvokisat järjestetään tavallisesti erikseen, joten Kiinassa maajoukkueet pystyivät poikkeuksellisesti tukemaan toisiaan, vaikka omaan suoritukseen keskityttiinkiin ensi sijassa.

– Olihan se hienoa päästä todistamaan livenä, kun he pääsivät pitkästä aikaa nostamaan ison pytyn, Lehkosuo sanoi naisten hienosta Ruotsi-voitosta loppuottelussa.

Iso pytty on Heimollakin mielessä. Joukkueen tavoitteita ei tarvitse erikseen mainita tai kuten Lehkosuo muotoili, vain yhtä sijaa tavoitellaan.

Kappalemääräisesti kesän aikana ei ollut montakaan muutosta, mutta toki maalintekovoimaa joukkueesta lähti. Ode on vakuuttunut siitä, että tämä pystytään paikkaamaan.

– Uusista tulijoista löytyy tulivoimaa, paljon tulee heiltä ammuksia hyökkäyspäässä. Myös vanhoista pelaajista moni voi ottaa tällä kaudella jälleen seuraavan askeleen, hän uumoili.

Myös vastuuvalmentaja vaihtui Antti Vartiaisen jäätyä sivuun tehtävästä, ja Joel Ekroosin otettua komennon. Projekti jatkuu ennallaan ja samoin tekee pitkällä aikavälillä joukkuetta ja koko seuraa kehittävä prosessi. ”Pomppu” Ekroos tuntee edustusjoukkueen hyvin vuosiltaan valmennusryhmässä.

– Fokusoidaan tiettyihin asioihin edelleen. Pyrimme saamaan kilpailuetua jutuista, jotka valmennusryhmä näkee, Lehkosuo kiteytti.

Pelaajalle olennaista on pystyä keskittymään aina siihen seuraavaan otteluun tai mikrotasolla mentäessä seuraavaan vaihtoon ja edelleen seuraavaan yksittäiseen pelitilanteeseen. Valmennus vastaa siitä, että joukkue kehittyy ja on parhaimmillaan sitten keväällä.

– Päivä kerrallaan, mutta totta kai isossa kuvassa se kevään tavoite antaa buustia tekemiseen.

Kauden alkuun on vielä muutama viikko, mutta sitä ennen pelataan vielä treenipelejä. Heimo on tähän mennessä voittanut EräViikingit ja FBC Turun ja hävinnyt KrP:lle rankkareilla.

Tuloksilla ei luonnollisestikaan ole tässä vaiheessa suurta merkitystä, vaan nämä matsit palvelevat treenattujen asioiden tuomisessa osaksi joukkueen pelitapaa.

– Näin treenipeleistä saa maksimaalisen hyödyn. Hyvällä nälällä vedetään muutama viikko, niin olemme valmiita iskemään, kun kausi syyskuussa alkaa.

Entä kapteenin oma kehittyminen pelaajana? Lehkosuo valittiin F-liigan parhaaksi puolustajaksi viime kaudella. Hän on maajoukkueen vakiokalustoa ja maailmanmestari viime joulukuulta.

– Ei ole mitään tiettyä osa-aluetta, jossa pyrkisin kehittymään, vaan yrittää koko ajan vähän paremmin auttaa joukkuetta. En mieti sitä niinkään oman kehittymiseni kannalta.

Näkökulma on eittämättä kypsän joukkueurheilijan ja kapteenin. Hyvä johtaja tekee juuri näin yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

– Joukkueen palkinnot kuten Suomen mestaruus ja maailmanmestaruus ovat ne, jotka saavat puskemaan, niiden takia sitä haluaa tehdä töitä.